(23) kommenttia

Hyvinvointikeskuksen suunnitelmia on pyöritelty ja yritetty karsia − hintaa on saatu hieman alaspäin

Havainnekuva Kirkkonummen uudesta hyvinvointikeskuksesta. (Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy)

Kirkkonummen mutkikasta uuden hyvinvointikeskuksen hanketta on viime metreillä yritetty vielä karsia ja löytää säästökohteita. Tulos on laihanlainen.

Keskuksen piirustukset ovat olleet jo pitkään valmiit ja odottamassa hyväksymistä.

Lokakuun valtuustossa hyväksyttiin keskuksen uusi 43 miljoonan euron kustannusarvio. Alkuperäinen oli 26 miljoonaa euroa.

Valtuusto edellytti tuolloin, että suunnitelmia ja keskuksen kokoa katsotaan vielä kertaalleen läpi. (Lue Viisykkönen 8.10.)

Vaihtoehtoja on tarkasteltu ja neuvoteltu maakuntahallinon valmistelijoiden kanssa.

Jos sote-uudistus tulee, maakuntahallinto ottaa sote-kiinteistöt kontolleen. Mutta ottaako kaikki ja millä hinnalla, siitä ei ole varmuutta.

Virkamiesvalmistelussa on päädytty ehdottamaan, että hyvinvointikeskuksen suunnitelmista karsitaan tilaa pois 370 neliötä.

Tarkoituksena on, että uusiin tiloihin tulevat vain nykyisen sosiaali-ja terveyskeskuksen toiminnot, eikä kasvuvaraa jätetä.

Lisäksi uuden keskuksen toiminnosta ehdotetaan jätettävän suunniteltu vanhusten päiväkeskus pois.

Rakennuskustannuksia on saatu karsittua noin miljoona euroa, joka on runsaat 2 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Lisäksi hyvinvointikeskukseen on kaavailtu sijoitettavan työskentelytiloja lastensuojelun, vammaispalveluiden, aikuissosiaalityön ja hallinnon yhteensä yli 40 henkilölle.

Tällä tavalla kunta voi luopua ajan mittaan sosiaalipuolen toimitiloistaan toisaalla.

Toimilla ei tarvitse tehdä kovin suuria muutoksia rakennussuunnitelmiin ja urakka-asiakirjatkin voitaisiin saada kuntoon ensi vuoden alkupuolella.

Koko hyvinvointikeskushanke on tarkoitus myydä kiinteistösijoittajalle, joka rakennuttaa keskuksen, ja jonka kunta - tai kuten kunnassa toivotaan - maakuntahallinto vuokraa

(23) kommenttia

Kommentit (23)

Sivut

Muistio: Kirkkonummen kunnan Hyvinvointikeskushanke

Aika: 20.11.2018
Kokous numero 2

Osallistujat:
XX hankejohtaja Uudenmaan liitto
XX hankejohtaja Uudenmaan liitto

perusturvapalvelut
ikäihmisten tulosalue
tulosalue
johtava lääkäri
sihteeri
kuntatekniikka toimitilat
kuntatekniikka projekti
J G WSP F Oy
K esittelee osallistujille vaihtoehtoja siitä, miten hyvinvointikeskukseen liittyviä tiloja ja kustannuksia voitaisiin karsia. Pääsuunnittelija on laatinut neljä eri vaihtoehtoa, jotka ovat seuraavat:
1. Kellaritaso tuodaan maanpinnan tasolle rakennuksen päätyyn jatkeeksi
2. Kellaritaso poistetaan ja sosiaalitila on sijoitettu kerroksiin nykyisten toimintojen keskelle. Maanpäälle rakennetaan noin 400 brm2 tiloja.
3. Kellaritaso poistetaan ja sosiaalitilat on sijoitettu kerroksiin nykyisten toimintojen keskelle. Maanpäälle rakennetaan noin 200 brm2 tiloja. Sähkötekniset tilat ja arkisto on nostettu kolmanteen kerrokseen.
4. Moduulivälin poisto. Pinta-ala pienenee noin 370 brm2. Vaikutus lähinnä valinnanvapauden piirissä oleviin tiloihin.
Käydään keskustelua siitä, mikä vaihtoehdoista olisi tarkoituksenmukaisin. Maakunnan edustajat tuovat näkemyksenään esille, että esimerkiksi kuntoutuksesta suuri osuus tulee sotessa menemään yksityisille palveluntuottajille, samoin suun terveydenhuollosta ja vastaanottotoiminnasta.
Perusturvasta todetaan ettei suun terveydenhuollosta 50% palveluista voi siirtyä markkinoille, sillä lapset ja nuoret kuuluvat lakisääteisesti hoidettavaan ryhmään. Voidaan puhua maksimissaan 25% vähennyksestä suun terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa.
Maakunnan edustajia kiinnostaa se, minkä verran vuokrakustannuksia hyvinvointikeskus aiheuttaa. J arvioi, että hyvinvointikeskuksen käyttökustannuksista pääomavuokrien osuus tulisi olemaan noin 170 000 €/kk. Maakunnan edustajat kommentoivat, ettei maakunnalla tule olemaan enempää rahaa käytettävissä kuin kunnalla.
Maakunnan edustajat tuovat esille, että maakunta on kolme vuotta sidoksissa kiinteistöihin, jonka jälkeen alkaa kova karsinta, mitä tiloja säilytetään ja mistä luovutaan. Maakunnalle tärkeitä asioita tulevat olemaan liikkuvat palvelut, palvelujen digitalisointi ja se, että osa henkilöstöstä voi tehdä myös etätöitä.
Keskustelua käydään myös palvelujen keskittämisestä. Keskustellaan Xn ja Yn mahdollisesta keskittämisestä. Jatkossa palvelut tulevat keskittymään ja todennäköisesti ensimmäisenä kahdesta sivupisteestä väistyy Z. On todennäköistä, että esim. aikuissosiaalityö siirtyy sote-keskuksiin jatkossa, ajateltu alun perin liikelaitosten palveluksi.
Käydään keskustelua myös yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudesta käyttää tiloja esimerkiksi iltakäytössä tai että tiloissa olisi liikelaitoksen alihankintaa.
Kuntatekniikka tuo esille, että hyvinvointikeskushankkeessa on laajenemisvaraa sekä ylös- että sivulle päin. Keskusteltiin lisäksi perusturvan kiinteistöistä ja mahdollisista rakennusten jäännösarvoriskeistä.
Loppukeskustelussa sekä hankeryhmän että maakunnan edustajien näkemyksenä todetaan, että järkevimmältä vaihtoehdoista tuntuisi numero neljä, jossa poistetaan yksi moduuliväli. Jos tämän lisäksi hyvinvointikeskuksesta ulkopuolelle jääneet palvelut (aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut ja hallintopalvelut) tuotaisiin uuteen rakennukseen, saataisiin tilatehokkuutta nostettua ja vuokratasoa laskettua. Maakunnan edustajat painottivat tämän ratkaisun eduksi palveluiden integraation ja keskittämisen.
Perusturvasta nousi esille esille työhyvinvoinnin merkitys. Maakunnan edustajat puolestaan korostivat LEAN-organisaatioita ja mahdollisimman itseohjautuvia tiimejä jatkossa. Todettiin, että myös Kirkkonummen sote-palveluissa on vahvaa lean osaamista?
XYZ
Voi tätä velkataakan kasvua ollaan vuokralla .ei kuulostahyvältä ei ole tuottavaa kehitystä.toki sillä voi paeta rakenne virheiden aiheuttamaa kustannusten vastuuta mutta toivotaan että ratkaisu on hyvä yleensä jos ollaan vuokralla ollaan renkejä paree olla omistuspohjalla ja luottaa omaan kehitykseen .
Taloustitäjä
Storbjörn B. Ei koskaan kannata säästää jos muut sen maksavat. Eiks jeh? HVK:ssa maksetut rahat eivät palaudu kuntalaisille millään tavalla, RPN-laskenta kertoo sen jos osaat sen
Keskituloinen
Uusi lisärahatarve xxx.ooo€ on juuri sitä ihteänsä. Ensin tehdään ylikorskea suunnitelma tuplainvestointisuunnitelmalla ja vääriin lähtötietoihin perustuen. Ja sitten kun tuleva maksaja (maakuntahalinto) sanoo ettei käy vaikka käyttäis, säästetään prosentti-kaksi ja suunnittelufirma saa keskituntipalkalla maksettua 3 arkkitehti-rakennusinsinöörin vuosipalkkaa kuukauden työllä. Ja rakennuttaja suuhunsa pari pihviä partansa ohi. Työ tehty. Tulos ei tiedossa. Kun terkkarin tontti aikanaan myydään purkutöiden jälkeen. googlatkaa, ketkä kuntamme päättäjistä olivat mukana tulevan grynderin pöydissä ajanjaksolla 2014 - etenpäin.
Hyvätuloinen
Ammattilaisten suunnittelemalla ja eritoten rakentamalla saadaan varmasti hyvä pytinki aikaiseksi.
Olli -rkm evp.

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx